Saabinen symboli#278

Päivän Saabinen symboli#278 on Häkkilinnut laulamassa iloisesti kodissa. Symbolin avainsana on VAHVISTAMINEN. Tämä universaali ajatus ilmaistaan parhaiten planeettojen kautta, jotka ovat  Kauriin♑8. asteessa (7° - 8°). Ei mitään väliä, pohjimmiltaan olemme sitä, mitä olemme. Olla yhtä kaiken kanssa.

Lintuja

Mielikuva linnuista laulamassa "talossa" saa meidät pohtimaan korkeamman ja alemman minän yksinkertaista ja kaunista suhdetta. Hengen tai älyn laskeutuminen tapahtuu riippumatta siitä, vetoammeko Läsnäoloon vai emme, ja voimme saada sen tietoiseksi vasta, kun huomaamme laulavan ilman hyvää syytä. Tässä on kyse jokaisen yksilön itsenäisyyden todellisuudesta ja horjumattomuudesta. Meillä on kyltymätön halu ottaa kaikki käyttöön ja laittaa jokainen monista kyvyistämme töihin jokapäiväisen todellisuuden jokaisessa osassa. Taitojen ja tietojemme käyttö on olemuksemme juhlaa, eikä ole rajoituksia uusille tavoille, joita voimme löytää ilmaisemaan vielä yksi aito puoli ainutlaatuisesta potentiaalistamme. Lopulta käy täysin selväksi, keitä me olemme, kun teemme maailmasta omamme ja kutsumme kaikkia muita jakamaan sen kanssamme. Heistä ei tule vain oivalluksen tilamme todistajia, vaan jollain salaperäisellä tavalla sen kanssaluojiamme. Siitä kertoo buddhalainen opetus, että meidän on oltava varovaisia kenen kanssa vietämme aikaa – koska he jossain määrin muokkaavat meitä. Maailmamme perustaminen on itsemme perustamista. Ihmiskunnan itsensä toteuttaminen on todellista vain siinä määrin kuin onnistumme muokkaamaan olosuhteita, koska ulkoiset tilanteet ovat yksinkertaisesti sisäisen maailmamme peili. Siksi meidän on ilmaistava ulkoinen näkemys, koska se kiihdyttää niitä tapahtumia toteutumaan, mitkä aiemmin rajoittuivat vain mielikuvituksen maailmaan. Joutava narsismi on vaara, jota vältetään. On epäterveellistä viettää kaikki aikamme itsevarmoihin aktiviteetteihin ja sisäiseen pohdiskeluun. Tasapainoinen minäkuva tuo todennäköisemmin täyttymystä ja onnellisuutta. Riippumatta olosuhteista, joissa olemme, pohjimmiltaan jatkamme juuri sitä, mitä olemme, emme mitään muuta. (James Burgess)