Saabinen symboli#154

Päivän Saabinen symboli#154 on Musta lapsi leikkimässä valkoisten lasten kanssa. Symbolin avainsana on LÄHEISYYS. Tämä universaali ajatus ilmaistaan parhaiten planeettojen kautta, jotka ovat  Neitsyen♍4. asteessa (3° - 4°). Kaikki ennakkoluulot ovat pelkopohjaisia, hyvin sopeutunut ihminen edistää suurempaa yleismaailmallista läheisyyttä.  Maailmanlaajuinen veljeyden aate. Ennakkoluulojen voittaminen.

Lapset leikkimässä, Kuvapankkikuva

Jokaisella on oma erityinen tapansa olla mitä on; tätä on kunnioitettava. Elämän onnistumisesta nauttimista edesauttaa kyky ylläpitää omaa ainutlaatuisuuttamme ja tunnistaa muiden ainutlaatuisuus monenlaisissa tilanteissa ja tapahtumissa. Sen sijaan, että etsisimme eroja mahdollisen jännityksen ja kilpailun syynä, voimme oppia arvostamaan niitä elämämme rikkauden lähteenä. Todellakin, ilman tällaisia eroja emme voi saavuttaa tietoisuutta siitä, keitä todella olemme, emmekä siten koskaan ole täysin tyytyväisiä itseemme. Mitään yksittäistä luonteen puolta ei tarvitse sulkea pois itsearvioinnista tai ryhmän hyväksymisestä. Tämä symboli kuvaa, kuinka ryhmä nuoria valkoihoisia ilmaisee hyväksynnän melko helposti. Tällä lempeällä käytöksellä kaikki kasvatetaan. Lapset vahvistavat luonnollisella tavallaan, että on parempi leikkiä kenen tahansa ystävän kanssa kuin olla leikkimättä kenenkään kanssa. Tämä intuitiivinen tieto viedään siihen pisteeseen, että he tuntevat niin helposti empatiaa jonkun ulkopuolelle jäävään kohtaan ja usein kutsuvat heidät mukaan, ottamatta huomioon merkityksettömiä tausta- tai ulkomuotoeroja. Ennakkoluulot ja rotuviha ovat indikaattoreita yksilön sopeutumiskyvyn puutteesta – todiste psykologisesta sopeutumattomuudesta. Ihmissuhteilla ei ole oikeutettuja rajoja, ja mikä tahansa dogmien pakottaminen, joka loisi jakautumista läheisyyden sijaan, on väärä. Kaikki ennakkoluulot perustuvat pelkoon. Hyvin sopeutuneen aikuisen aito, rauhallinen asenne edistää läheisyyttä – ja kuitenkin niin harvat aikuiset pystyvät säilyttämään tämän yksinkertaisen ymmärryksen, joka ei koskaan tule edes lasten mieleen, saati sitten vaivaa heitä. (James Burgess)